maanantai 18. kesäkuuta 2012

Taas mennään!

Mortonki,
Te jotka ootte pidättäneet hengitystänne niin kyllä, pyynnöistä huolimatta tämä blogi jatkuu.
Eilen tultiin Santun, Knuutisen ja Enbergin kanssa aamujunalla Pietariin. Junamatka on nopee ja helppo tapa siirtyä tänne. 06:12 on kyl hieman liian aikaista, mutta viereisestä Holiday Inn:istä oli kuitenkin helppo ponnistaa. Knuutinen tuli vasta Lahdesta kyytiin, mutta kuvan Sipilä-Enberg duo oli virkeänä mestoilla pasilasta asti.

Asemalla vastassa oli Kazanista tuttu Oleg, joka mustalla Vianolla heitti meidät suoraan keikkapaikalle. Kisapassin saaminen ei ollutkaan ihan helppoo, vaan ensin käveltiin sellanen parin kilsan lenkki matkalaukkujen kanssa. Akreditointipiste oli ilmeisesti just vaihtanut paikkaa. Kahdesti.
Yksi ensimmäisistä asioista joka keikka paikalla tuli vastaan, oli kaatosateessa nurmikkoa kasteleva hahmo. Aikataulussa ilmeisesti luki nurmikonkastelu. Järkeä hommassa oli melko vähän, mutta todennäköisesti hahmolle oli helpompi toimia ohjeiden mukaan, kuin alkaa perustelemaan asiaa.
Vaikka ekana työpäivänä ei ehditty juuri muuta, kun tutustumaan Kauhasen ja Saarisen jo kasaamaan äänijärjestelmään, on yleisfiilis Pietarissa nyt jo melkoisesti lepposampi kuin Kazanissa. Pietari tuntuu kaikin puolin euroopalta verranttuna edelliseen. Ruoka oli heti ensimmäisellä lounaalla hyvää ja tapahtuma on sen verran merkittävä, että se on jopa saanut logonsa Pepsipulloon.
Saarinen löysi mestoilta myös tulevaisuuden keikkansa. Kuvassa Reima poseeraa jo tutun kaupungin logon kanssa. Reima tutustui Jekaterinburgiin jo 90-luvun alkupuolella todellisella erikoiskeikalla, jossa mm. norsut kävelivät kaukokaapelin päältä ja ensimmäisen tapahtuman loppuilotulitus oli ilmassa teknisen ryhmän saapuessa hieman myöhässä kaupunkiin. Myös Coolio liittyi keikkaan jollain tapaa. Tästä keikasta Reimalla on monta hienoa tarinaa. Kannattaa kysyä kun häneen törmää. Takaan naurut. Anywho Reiman löytää Jekaterinburgista 2020 varmuudella.


Hotelli jossa asumme, on valtava Flamingoa muistuttava pyydys, josta löytyy kaikki tarvittava. Näkymä ikkunasta on myös melkoinen parannus jos vertailukohtana käytetään Kazanin Ibiksen näkymää.
Pankkiautomaatteja tais olla joku 6-8kpl. Tähän on syynsä. Mä sain rahaa eilen kolmannesta automaatista kolmannella yrittämällä. Paremmaks pisti Kauhanen, joka joutui buuttaamaan koneen virtajohdosta kun käyttöjärjestelmä kaatui. Jännä tilanne, varsinkin kun Villen luottokortti oli koneen sisällä buuttauksen kestäessä. Onneksi vehje sylkäs kortin kun XP oli käynnistynyt. Normipäivä.
Eilen illalla oli myös Helsinki Pro Audio Annual Sausage Festival. Tapahtumaa ei ole järjestetty muutamaan vuoteen joten sekös lisäsi tapahtuman viihdyttävyyttä. Ruoka ja juoma oli hyvää. Hotellin Mojito-listaa alettiin käymään läpi käänteisessä järjestyksessä. Kiitti Jengi!


Seuraava blogivuoro on Santulla.
Palataan,

Liski

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti