SPIEFistä naisfoorumiin

 

Keikka muuttui toiseksi ja purku rakennukseksi niin nopeasti, että jopa Villellä oli välillä vaikeuksia kertoa mihin sarakkeeseen laskuerittelyssä mikäkin työ kuului. Joka tapauksessa kaikki tärkeät asiat purettiin ja rakennettiin uudestaan hyvässä järjestyksessä lavapaloista Saarisen kahvikuppiin.

 

Samalla hallista lähti netti kuin talkkari jäiseltä kirkon kupolilta, joten blogin päivittely on ollut osaltani hieman tahmeaa. Muut hommat sen sijaan ovat sujuneet. Pietarissa ei onneksi tarvitse tehdä töitä tai pakata rekkoja yksin, vaan PanBaltin iloiset veikot auttavat meitä aina mahdollisuuksien mukaan.

Aamuvuoro hoiti toissapäivänä purkua mallikkaasti ja Engbergin kanssa jatkoimme yövuoroon ja rekkojen pakkaukseen. Lopuksi järjestelimme vielä tavarat varastoon ja pääsimme lopulta aulabaariin, jossa sain viimein mojito listan päätökseen.

Seuraava päivä olikin osaltamme vapaa, sillä töiden edistämisen mahdollisuudet olivat erittäin minimaaliset ääniryhmällä. Vapaa-ajan aktiivi Liski on luvannut päivittää päivän saldon, sillä sydäntäni lähellä ollut museokohteemme sai minut unohtamaan kuvaamisen kokonaan.

Tänään hallille päästyämme oli maisema muuttunut kokonaan. Kazanista tuttu huonerakenne oli syntynyt hyvää vauhtia ja pääsimmekin heti aamulla kattojönkköjen kimppuun.

Rakennettavana on APECin Women and the Economy Forumin neljä hallia, joista kolme menee hyvin samalla tyylillä kuin Kazanissa. Neljäs taas on hyvinkin erilainen ja sen rakentamisen kimppuun olemme kovasti odottaneet pääsevämme. Se taas ei luonnollisesti ole mitenkään yksinkertainen asia. Pitkällisten neuvottelujen jälkeen pääsimme tänään lopulta katsomaan hallia, koska jonkun paperin allekirjoitus oli riittävän lähellä. Rakentamaan pääsemme ilmeisesti huomenna kun tämä paperi on allekirjoitettu.

Tämän hallin aulaan on legendaarinen vinyyliprinttimies tehnyt sellaisen installaation, ettei oikeasti osaa sanoa onko sisällä LenExpossa vai jossain aivan muussa kohteessa.

 

Päivän surullisin asia oli kuitenkin ehdottomasti Sir Engbergin kotiinlähtö. Mikko on tehnyt loistavaa työtä ja ollut mahtava kämppäkaveri koko tämän Pietarin reissun ajan. Rankka työ vaati kuitenkin Mikonkin kohdalla veronsa ja lievää väsymystä oli loppuvaiheessa havaittavissa.

Tätä luettaessa Mikko on kuitenkin jo päässyt Suomen puolelle ja on kuten eräskin facebookin nerokas käyttäjä totesi ”paremmassa paikassa.”