Purkua purkua

Kokoukset loppuivat ja kaikki siirtyivät purkumiehistöön eilen. Ääniryhmällä oli homma jo hyvällä mallillaan, sillä Reima oli hoitanut aiemmin loppuneet salit hyvään kuntoon ja viimeisen kokouspäivän iltana olimme saaneet lähes kaiken muunkin jo kasaan.

Sir Kauhanen joutui lähtemään Kazanista Kauniaisten kautta Pietariin seuraavan keikan kokoukseen ja meillä oli hyvät ohjeet siitä, mitä ensimmäisiin autoihin piti äänilaitteiden osalta saada, että seuraava keikka onnistuisi. Eilen lähti kaksi rekkaa, joista toinen varastolle Pietariin odottamaan tulevia koitoksia ja toinen LenExpoon talousfoorumia varten. Mertsi otti haltuun varastolle, menevän ja äänitiimille jäi seuraava.

Kello kymmenen pihalla odotti kaksi rekkaan ja 8 apukättä sekä kaksi trukkia. Homma selvä. Yhteistä kieltä ei juuri ole, mutta muutamaa englannin sanaa ja käsimerkkejä tehokkaasti käyttämällä homma sujuu kuin Rönkön Aksulla Suomessa, eli näytösluontoisesti. Myönnän, että ensin hieman epäilytti, sillä kaikki herrat olivat varustautuneet koitokseen legendaarisilla Intian turvakengillä, eli flip-flopeilla. Mutta niin se vain 103 tuumaisen 660kg painava laatikkokin liikkui. Herrat olivat tulleet tekemään töitä ja hyvin sujui.

Eipä aikaakaan kun kaikki äänikamat olivat rekassa ja tulkkitiiminkin olennaisimmat tarpeet.

Tämän jälkeen siirryimme tulkkitiimin vanhimman, Reima Saarisen johdolla tulkkikoppien kimppuun. Otimme vielä yhden trukkikuskin ja kaksi apukättä hyvin menestyneestä rekanpakkaustiimistä mukaamme ja laitoimme pääsalin kopit nippuun. Tässä vaiheessa virka-aika olikin jo päättynyt, joten siirryimme suihkun kautta ravintolaan iltapalalle.